Olen yrittäjä.
Se tarkoittaa, että maksan palkkaa tällä hetkellä kahdelle ulkopuoliselle. Se taas tarkoittaa, että näiden työntekijöiden pitäisi tuottaa, jotta meillä on rahaa maksaa heille palkkaa. Toinen vaihtoehto on, että myyn itse niin paljon enemmän, että voin siten hankkia rahaa muiden palkkojen maksua varten. Kuulostaako hyvältä? Eli jos leikitään, että meidän toimiala olis vaikka marjan poiminta. Nämä kaksi eivät jaksa poimia marjoja, niin minä poimin sitten marjoja 3 edestä, jotka sitten myyn ja niistä rahoista maksan näille kahdelle palkan, vaikka he eivät olisi poimineet marjoja! Eli eivät tee sitä, mihin heidät on palkattu, eivätkä mitään muutakaan.
Kuulostaako nyt hyvältä? Näin se vaan Suomessa on.

No en valita nyt tuosta palkanmaksusta. Enkä yrittämisestäkään. Vaan siitä, että monet usein ajattelee yrityksen ja yrittäjän olevan rikas ja varakas.

Tämä yhteiskunta on vaan rakennettu niin, että jos haluaa edes kelvollisen elintason, on saatava rahaa. Yksinkertaisinta siis tehdä töitä palkkansa eteen, koska lotossa voittaminen on niin vaikeaa. Tähän astihan asia on yksinkertainen.
Mutta otetaan vaikka esimerkiksi työntekijä, joka on todella kekseliäs lorvimaan. Ei siis poimi niitä marjoja, vaan keskittyy aina siihen, miten niitä marjoja juuri hänen ei tarvitse poimia. Näitä on varmasti joka työpaikalla. No, johonkin astihan täytyy mahdollisuus antaa omien kykyjen näyttämiseen, mutta entäs jos niitä ei sitten ole?
Tässä kohtaa voit perustella miksi minun pitää maksaa samaa palkkaa kahdelle eri henkilölle, joista toinen poimii marjoja ja toinen ei? Poimisitko sitä marjoja, jotta saisit maksettua tuon lorvijan palkan?
No et tietenkään.
Seuraavaksi tästä työntekijästä pitää hankkiutua eroon, jotta sen tilalle saadaan sellainen, joka on tehokkaampi. Eli annetaan jollekin toiselle mahdollisuus näyttää kykynsä, kun tässä sadussa esimerkkihenkilö ei sitä tee.
No siitähän seuraa se, että tuo irtisanottu pitää minua kapitalisti paskana. Sehän repii marjapuskatkin lähtiessään, koska ei voi ymmärtää perus laskutoimitusta. Josta pääsenkin varsinaiseen agendaan:

Yrityksistä irtisanottavat työntekijät itkee irtisanomisia, koska yritys on tehnyt voittoa. Voi jumalauta! Ja nyt en puhu omasta yrityksestäni, vaan isoista yrityksistä, teknologia tai paperi.
Jos minä kysyn:Terve, aion tehdä yritykselläni voittoa, jotta saan itselleni rahaa, tuletko minulle töihin? Maksan sinulle palkkaa vastineeksi työstäsi, sopiiko tällainen järjestely ?
Ei yritykseen tarvitse mennä töihin! Perusta itse yritys, ja ole sinä se voittoa tavoittelemattoman yrityksen laupias johtaja. Mutta kyllä se päivä tulee, että tämäkin juuri perustettu Oy Voittoa tavoittelematon Ab niminen yritys ajautuu henkilöstö kriisiin. Joku tekee vähemmän kuin joku toinen. Toinen kokee, että hänellä on enemmän vastuuta, mutta sama korvaus työstä. Koska niinhän sen täytyisi olla. Sama palkka samanlainen työaika, samat edut jne. Mutta kuka vastaa? Kuka tekee päätökset? Kuka kantaa vastuun? Saako sekin vain saman verran palkaa näistä vastuullisista päätöksistä, vaikka hän on niistä vastuussa. Kuka sen yrityksen omistaa?

Tuttava piirissänikin on henkilöitä, jotka tekevät töissään aivan minimi suorituksen, ja vielä kehuskelevat sillä. Mutta sitten kun on lomautuslappu kädessä, niin jo alkaa itku. SE-EI-VAAN-TULLU-MIELEEN- että jos työkaveri saa samassa ajassa enemmän aikaan samalla palkalla, niin se laiskempi lähtee. Se on sen omistajan oikeus!! Jos minä omistan polkupyörän, niin minä määrään kuka siitä voi käyttää. Jos minä omistan yrityksen, niin samalla tavalla minulla pitää olla oikeus päättää kuka kenelle minä maksan palkkaa tai kenet minä irtisanon. Ja tämä oikeus on kaikilla yrittäjillä, ne myös kantavat siitä vastuun ja ottavat riskin. Riskin ottaminen taas tarkoittaa sitä, että monet pien yrittäjät laittavat oman asuntonsakin pantiksi, jotta yrityksen pääomittamiseen saataisiin rahaa, investointeihin, tai vaikka pelkkään palkan maksuun.

Alla on suora lainaus vasemmistoliiton tavoitteista vuosille 2010-2015

"Suomi nousi lyhyessä ajassa sodan jälkeen yhdestä Euroopan köyhimmistä yhdeksi maailman rikkaimmaksi maaksi rakentamalla tasa-arvoista pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Suomi saavutti korkean materiaalisen elintason työväenliikkeen ja ay-liikkeen ansiosta. Hyvinvointivaltio saavutti kansalaisten laajan tuen, mutta viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana oikeisto on purkanut saavutettua hyvinvointia.

Tulo-, varallisuus- ja terveyserot ovat kasvaneet ennätysvauhtia ja terveys- sekä hoivapalveluiden saatavuus on muuttunut yhä enemmän tuloista riippuvaiseksi. Työelämä on muuttunut epävarmaksi. Vuokra-, pätkä- ja silpputyöt ovat monilla aloilla korvanneet vakaan ja riittävän toimeentulon turvaavat työsuhteet. Köyhien määrä on lisääntynyt. Suuryritysten omistajat ja ylin johto ovat kasanneet itselleen yhä suuremman osan työntekijöiden työn tuloksesta."


Tuohan on ihan paskaa! Suomi saavutti korkean materiaalisen elintason työväenliikkeen ja ay-liikkeen ansiosta?? Mitä ihmettä? Ai liitotko ne sen teki? Tuossakin viitataan siihen, että ylin johto ja omistajat on niitä paskiaisia! Eikös se olekkaan niiden oikeus? Kun ne ovat niitä omistajia?
Minä olen taas sitä mieltä, että nämä pätkä- ja muut silpputyöt, ne on näiden liittojen ansiota. Kyllä minäkin työlllistän ja teen sen mielelläni, jos sillä työntekijällä on oikea halu ja motivaatio tehdä töitä. Monelle kuitenkin se palkkaamisen kynnys on juuri siksi niin korkea, kun ammattiliitot määrää nykyään minimi palkan, ja muutkin ehdot. En tarkoita sitä, että pitäisi olla kaikki itse sovittavissa, en. Mutta jos työntekijä on laiska, niin pitäisi olla keinoja siitä eroon pääsemiseksi. Enkä tarkoita sellaista -se on ehkä laista- tyyppistä epäilyä, vaan jos joku on ihan patalaiska! Tulo- ja varallisuuserot tulevat kylläkin siitä, että toiset tekee töitä ja saa palkkaa, ja toiset ei.
Sellaiset tulosvastuuttomat työpaikat ja alat sen hyvinvointi yhteiskunnan romuttaa. Oliks se nyt saksassa missä eräs eläkkeelle jäänyt kunnallispamppu kertoi lorvineensa viimeiset 10-vuotta. Tällaiset paikat, missä on edes mahdollista lorvia 10-vuotta hyvällä palkalla, ne ovat aisoita jotka romuttivat hyvinvointi valtion. Tällaisen suojatyöpaikat.

Kyllä se vaan on mielestäni suomalainen ammattiyhdistys liike mikä on ajanut vaikka tuon paperiteollisuuden tähän jamaan suomessa, missä se nyt on.
Paperiliitto on siitä hyvä esimerkki, että se on ala missä raha on pyörinyt suht hyvin. Niin työntekijöiden kuin omistajien suuntaan. No nyt näitä tehtaita sitten on pikkuhiljaa 10-15 vuotta koko ajan joko ajettu alas, tai myyty, jonka jälkeen ne on ajettu alas. No entäs jos liitto ei olisikaan ajanut työntekjän asiaa ihan niin hyvin? Esimerkkinä, eräs tuttavani (nyt jo eläkkeellä) ei ollut koskaan käynyt mitään koulua, ei mitään. Koska kotoa joutui metsätöihin heti, kun siihen iän puolesta hiukan kykeni. 70-luvulla hän pääsi sitten paperitehtaalle trukkikuskiksi. Tämä kouluttamaton, kylläkin tunnollinen ja ahkera henkilö tienasi jo viimeisinä vuosinaan 40-50 000€ vuodessa! Ei nimittäin saa varastotyöntekijä millään muulla alalla tuollaista palkkaa. Eikä saa paperitehtaallakaan, kun se tehdas sitten muuttaa vaikka kiinaan. Eihän tässä mitään syy-seuraus- suhdetta ole, vai onko? Tämäkin henkilö olisi tehnyt tuota samaa työtä pienemmälläkin palkalla. Mutta kun liitto hoiti tuon neuvottelemisen, niin ei tarvitse itse miettiä. Miettiä tarvitsee vasta sitten kun se tehdas tosiaan muuttaa kiinaan, että mihis sitä sitten menis töihin? Ai niin, mutta mulllahan onkin niin hyvät liiton päivärahat, että voin aivan hyvin lorvia pari vuotta...



”Joka ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä, tämä on kommunismin käytännön käsky.”

    ~Lenin